Otin kuvan kotoani aiemmin ihka uudella Samsung Galaxy S III:lla, latasin Dropboxin sekä puhelimeen että koneelle ja nyt ensimmäistä kertaa kokeilin sitä koneella ja havaitsin, että siellä ohjelmassa voi lisäksi käyttää jonkinlaista apuohjelmaa, jossa voi kirjoittaa ja julkaista sieltä suoraan blogiin. Oliskohan tää Windows Live Writer nimeltään. Niin ja siis ensin muokkasin (rajasin) tuota kuvaa. Kätsyä. Ja tuntuu jotenkin niin hassulta tämä “nykyaika”. 
Koska olen laiska luonne (vuokranantajani on ystävällisesti määritellyt minut), heräsin vasta äsken, kikkailen täällä kämpässä älästi ja juon aamukahvia sen sijaan, että minun olisi pitänyt jo yhdeksästä saakka vimmatusti soittaa mahdollisille asiakkaille Juankoskelle.
Kellohan on siis jo 10.18. Minulla on tänään suuhygienisti klo 12, onpas mielenkiintoista. Sitten pitäisi soittaa melkein neljään asti ja puoli viideltä tulee entisen aviomieheni entinen avovaimo ja kahden lapsen äiti eli oman lapseni sisaruspuolikkaiden äiti. 
Illalla pitäisi mennä Itä-Helsinkiin hiomaan eilisiä kittauksia ja vetämään pohjamaalit vessan seiniin. Harkitsen vakavasti yhteydenottoa eräisiin maalausliikkeiden pomoihin kysyäkseni töitä alihankkijana…. astmasta ja allergiasta huolimatta. Olen valmistunut toissa syksynä ammattimaalariksi ja maalannut vuodesta 2008. Jouduin lopettamaan työt hirmuisten allergia- ja astmaoireiden takia. On ollut todella vaikea keksiä mitä alkaisin tekemään, varsinkin kun tokaluokkalainen poikani pelkää nykyisin olla yksin kotona.
Toivon, että kevään tuoma valo helpottaa pojan pelkoa ja minä pääsisin joskus johonkin ilman häntä. Koska en halua tehdä pelkästään asiakashankintaa puhelimitse. Se tuntuu kovin vaikealta ja jotenkin tungettelevalta. Jotkut osaavat sen homman ja tienaavat hyvin. Minun pitäisi jotenkin muuttaa ajatustapaani, jotta onnistuisin.
Ja ehkä se olisi helpompaa, jos edes ottaisin puhelimen kauniiseen käteeni ja ryhtyisin soittamaan enkä vain jorisisi joutavia jonnnekin bittiavaruuteen, jossa tuskin kukaan edes näitä lukee ja vielä vähemmän ihmisiä kiinnostaa…..
Synkeitä ajatuksia näin aurinkoisena päivänä. No, kyllä kait tämä tästä. Viralliseen toiminimen aloittamiseen ei ole enää kuin tämä ja huominen. Perjantaina olen virallisesti ja täysin omillani… Laitan viimeisen kerran raha-anomuksen Rakennusliittoon ja yritän keksiä mistä sitten saisin rahaa.
Ideani blow job academysta eli tuttavallisesti suihinottokurssista pitäisi testauttaa jollakin. Muutamat miehet ovat siitä verkkokauppasivultani lukeneet, ja olleet sitä mieltä, että ajatus on hyvä ja loistava, mutta millä naiset saisi siitä kiinnostumaan?? Minä en osaa myydä enkä markkinoida.
Täällä sivu, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan mistä puhun:
https://luolanainen.mycashflow.fi/product/1/blow-job-academy-naisille
Kurssin hinta on 200 euroa per ryhmä/ilta. Tässä kampanjakoodi, jolla saa 20 euron alennuksen maaliskuun loppuun saakka: huhhuh. Laitan tuon kampanjakoodin näkyville ainoastaan blogeihini ja tutuille Facebookin kautta.
Jos kiinnostusta löytyy, kysyn erästä ihanaa stripparia, jos hän tulisi mukaan kurssille opettamaan omalta osaltaan miten pitää mies tyytyväisenä…
Voisiko "kielikursseja" järjestää myös miehille? Olisiko syytä tai tarvetta? Naisille ehkä noin 200 euron kurssimaksu voi kaatua "periaatteessa en maksa seksistä" tyyppisten ajatusten alle, mutta miehet osaisivat tässä kohtaa olla avoimempia? Eli pitäisikö opettaa miehille miten pitää nainen tyytyväisenä?
VastaaPoistaOnko muuten ollut eroja, ja onko sattunut hyvin osaavaa kielimiestä vielä kohdalle?
Kiitos kommentista!! :)
VastaaPoistaMietin tuotakin pitkään, mutten oikein tiedä miten sen voisin käytännössä toteuttaa. Osaisin kyllä puhua ja selittää, mutta havainnollistaminen olisi aika hankalaa, luulisin.
Jos keksisin keinon, opettaisin ihan mielelläni kummalle sukupuolelle tahansa. :)
Eroja on ollut, sitä ei käy kieltäminen. Luonnostaan ja/tai välittömästi osaavia kielimiehiä on ollut varmaankin alle kourallinen. Eilen juuri kerroin miehelleni (joka saapui elämääni 1.3. eli hiukan yli kk sitten), että nuorempana sitä monta kertaa antoi toisen vain tehdä, vaikkei nauttinut yhtään. Ei vain halunnut, osannut tai kehdannut sanoa miten toinen voisi tehdä toisin, kun pelkäsi loukkaavansa. Tämän uuden kohdalla olen varovasti kertonut miten minä toimin (siis kroppani), mikä tuntuu kivalta ja mikä taas ei niinkään. Ennen kuin avasin suuni, mietin vain että ei taas, miksi se koko suu pitää työntää ihan kiinni toosaan, niin että karvat pistelevät jne. Muutamina kertoina kerroin aina hiukan lisää ja johan alkoi lyyti kirjoittaa ja orgasmeja putoilla! Hih. :)
Ja sehän täytyy aina muistaa, että jokainen immeinen on yksilö eikä voi olettaa, että voi imeä ja nuolla samalla tavalla kuin jotain toista. Ain kandee kysyy. ;-)